torstai 10. syyskuuta 2009

Ruokaa vai ravintoa?

“If people let government decide what foods they eat and what medicines they take, their bodies will soon be in as sorry a state as are the souls of those who live under tyranny.”
-Thomas Jefferson

Tuntuu, että nykyään ihmiset ajattelevat ruokaa kovin eri tavoin. Joillekin tärkeintä on, että saa vatsan täyteen mahdollisimman halvalla ja vähällä vaivalla. Toiset arvostat terveellisyyttä ja ravintoarvoja. Hinta vai laatu? Maku vai terveellisyys? Helppous vai ekologisuus? Ruokaa vai ravintoa? Nämä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, mutta esimerkkejä eri painotuksista mitä tulee syömiseen. Ennen ei ollut mistä valita, vaan syötiin mitä oli tarjolla. Nykyään tuntuu, että ihmiset jakautuvat mitä erilaisimpiin ryhmiin mitä tulee syömiseen.

Miljoonien vuosien ajan ihmisen oli nähtävä todella paljon vaivaa ruoan hankkimiseen. Joidenkin arvioiden mukaan metsästäjä-keräilijät liikkuivat ruoan perässä noin 10-40 kilometriä päivässä. Oli sitten "hankintalistalla" marjat, pähkinät tai liha niin aina oli nähtävä vaivaa ja liikuttava ruoan luokse. Tietenkin on kätevämpää kun ruoka nykyään tuodaan suoraan naaman eteen, mutta koska se on liian helppoa niin emme enää osaa arvostaa ruokaa. Koska ruoasta on tullut itsestäänselvyys niin syömme sitä usein ihan liikaa, heitämme roskiin, emme välitä miten sitä tuotetaan, emmekä siitä mitä se meille tekee. Jos ruokaa on tarjolla vähemmän tai sen eteen on nähtävä vaivaa, niin sitä arvostaa ihan eri tavalla.

Tuntuu, että sitä itse ajattelee ruokaa nykyään enemmänkin ravintona kuin hyvänmakuisena vatsantäytteenä. Itselleni tärkeintä syömisessä on se, että se on terveellistä ja antaa sitä mitä tarvitsen, eli energiaa, rakennuspalikoita, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä, proteiineja jne. Koitan kuunnella kroppaani ja ajatella mitä tarvitsen. Tällöin pysyy terveenä ja olo energisenä. Pyrin myös arvostamaan ruokaa enkä voi sietää, että ruokaa tulee heitettyä roskiin. Mielestäni ruoan eteen kuuluu myös nähdä edes hieman vaivaa. Itselle ruoan tekeminen on ollut itsestäänselvyys oikeastaan aina, enkä oikein osaa nähdä valmisruokia edes ruokana. Ehdottomasti tärkeintä on siis ruoan laatu, tämän jälkeen tulevat ekologisuus ja eettisyys. Tietenkin myös maku on tärkeää, mutta jos laatu on kohdallaan ja ruoan eteen on valmis näkemään vaivaa niin makukin on oikeastaan aina huippua.

Ehkä onkin hyvä välillä ajatella ruokaa taas kuten villieläin, eli siis kuten ihminenkin on ajatellut suurimman osan olemassaolostaan tällä pallolla. Näe vaivaa sen hankkimisen eteen, kuuntele kroppaasi ja syö mitä se tarvitsee, arvosta ruokaasi, syö luonnollista ruokaa ja jaa ruokasi ystävien ja perheen kesken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti