Auli Sulin on kirjoittanut tänään hyvän jutun Maaseudun Tulevaisuuteen. Ainakin itse allekirjoitan niin paljon tästä jutusta, että ajattelin poimia joitain pointteja tähän blogipostaukseen. Sulin jäsentää hyvinvoinnin tekijöitä Maslowin tarvehierarkian mukaan, mutta itse poimin jutusta vain joitain paloja.
"Ihmisellä on ihmisen lajinmukaiset tarpeet. Voimme hyvin, jos ne ovat riittävästi tyydytetyt. Liian vähän tai liikaa ei edistä terveyttä eikä hyvinvointia."
"Usein yritämme korvata yhdellä tarpeella toista. Syömme, kun pitäisi nukkua. Väsymys ei häviä, tulee ähky. Hamstraamme turvattomuuden tarpeesta tai yksinäisyyden tunteen vuoksi."
"Epävarmuus, turvattomuuden tunne pannee kasaamaan ja pihistämään. Oletan, että pelko on yksi raatamisen taustavoima. Varmuuden vuoksi revitään kaikki irti, myös itsestä. Lääke tuohon voi olla pohdinta: Mikä on pahin, mitä voi tapahtua, jos madallan tavoitteita, ja mitä minulle pahimmankin jälkeen jää."
"Ihmissuhteet ovat aina vuorovaikutusta: minä vaikutan sinuun ja sinä minuun. Omakin osuus pitää muistaa."
"Kun ei tarvitse enää todistella arvoaan, on vapaa toteuttamaan itseään: tekemään sitä, mihin kyvyt, taipumukset, temperamentti ja mieltymykset viittaavat. Ei tarvitse pilata elämäänsä juoksemalla sellaisen perässä, mitä uskoo muiden arvostavan."
"Toimiessaan aktiivisesti taipumustensa mukaisesti ihmisellä on taipumus keskittyä niin, että aika katoaa ja kaikki muu unohtuu. Elämä virtaa silloin. Ihminen on onnellinen."
Aito hyvinvointi on siis juuri sitä, että voi olla oma itsensä. Jos on liian vähän niin kaikki energia menee tarpeiden tyydyttämiseen. Kun asiat ovat tasapainossa niin ei enää tarvitse juosta tavaran, maineen, arvostuksen tai maineen perässä. Silloin se, että elää ja on hetkessä tuo sen suurimman tyydytyksen. Hyvinvointia kun ei mitata tehokkuudella tai asioiden määrällä. Kaikki luonnossa perustuu tasapainoon. Ja ihminen on osa luontoa.
Hyviä pintaa syvemmälle meneviä pohdintoja kyllä, etenkin "Kun ei tarvitse enää todistella arvoaan, on vapaa toteuttamaan itseään.." -kohta on kyllä jotenkin lähelleni osuva.
VastaaPoistaTäydelliseen tasapainoon on pitkä matka, mutta pienistä muutoksista on hyvä aloittaa, kuten opetella syömään, kävelemään tai tekemään yhä useampaa asiaa tiedostaen. Meillä on jatkuvasti tämä hetki, eikä mikään voi olla tärkeämpi, yrittää se mieli uskotella mitä muuta tahansa.
Onneksi on nämä blogit kun ei lehtiä tule luettua:)
Maslown'n tarvehierarkian mukaan järjestys on fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, arvoannon tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet. Ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve.
VastaaPoistaTuntuu, että aika moni meistä hakee rakkautta ja yrittää todistella arvoaan, eikä oikein pääse tasolle jossa voisi oikeasti olla oma itsensä ja toteuttaa henkisiä tarpeitaan. Kovasti kaipaamme muiden hyväksyntää.
Itse taas luen vähän liikaakin lehtiä media-alalla kun olen. Onneksi niitä osaa lukea aika kriittisesti :)
"Hyvinvointia kun ei mitata tehokkuudella tai asioiden määrällä."
VastaaPoistaOsaisivatpa ihmiset vielä tiedostaa tämän lauseen. Sillä monilla tuo on juuri päinvastoin. :/
Välillä on kyllä sellaisia tilanteita, ettei vaan kehtaa mitenkään kieltäytyä kun tarjotaan jotain.
VastaaPoistaMutta muutenkin pelkkä erilailla syöminen työyhteisössä tai koulussa vaatii kyllä vähän uskallusta :) päivittäin kun joutuu selittelemään että mitä syö ja miksi, ja kun on useaan kertaan selittänyt, tulee enää silmien pyörittelyä kun istuu ruokapöytään.
niin, ja en siis edes syö mitään totaalisen erikoista töissä, pelkkä salaatin syöminen einesruokien sijaan herättää paaaljon kysymyksiä. puhumattakaan smoothiesta.
Aamen. Tasapaino, miten täydellinen konsepti se onkaan... pitää sisällään koko kaikkeuden ja elämän. Miten lopulta yksinkertainen ja silti (näköjään) niin monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Vilkaise, jos et ole jo, joskus Eero Paloheimon Struktuuri nimistä kirjaa.
VastaaPoistaPitääkin tsekata toi kirja, vaikuttaa todella hienolta.
VastaaPoistaYksinkertainen on usein kaikkein monimutkaisinta ja monimutkainen kaikkein yksinkertaisinta.
Vaikeaksi se muuttuu silloin kun sitä koittaa ymmärtää vaikka sitä pitäisi ainoastaan elää.
Ihmisen ongelma on se, että koska emme ymmärrä tasapainoa ja kohtuutta niin tavoittelemme aina jotain tasapainoa enempää, joka sitten tämän tasapainon horjuttaa.