Pitkästä aikaa jäi pyörä aamulla kellariin ja jouduin istahtamaan bussiin. Ei ollenkaan huvittaisi jättää pyöräilykautta taakse, mutta päätin etten aio lähteä ilman nastoja liukastelemaan. Ilman aamuista liikuntaa ei meinaa herätä ollenkaan. Tuijottelen vain ulos ikkunasta ja katselen lumihiutaleita. Jännää miten ne tanssivat edestakaisin, nämä ensilumen ensimmäiset rohkeat. Jossain vaiheessa niitä tulee sitten enemmän ja tanssi muuttuu suoraviivaiseksi vapaapudotukseksi kohti kaupungin katuja.
Nyt eletään tätä välikautta, jossa värit ovat kadonneet ja musta taistelee valkoisen kanssa. Toivottavasti myös Helsingissä valkoinen edes hetkeksi voittaa ja pääsee luistelemaan sekä hiihtämään. En edes tiedä osaanko enää hiihtää. Ala-asteella osasin. Innolla aion ainakin kokeilla kunhan lumi ensin peittää maan.
Jos siis näet sukset kädessä istuvan orangin katselemassa lumen tuloa, niin se olen minä.
Saa sanoa hei.
Samoja mietteitä täälläkin, kirjoitit tosi kivasti. Nyt sitä valkosta tulee kyllä niin lujaa, että voinet hiihtää töistä kotiin. ;)
VastaaPoistaSuosittelen muuttamaan Joensuuhun. Täällä on aivan loistava kevättalvi. Kuivien ja aurinkoisten hiihtokelien parasta sesonkia ovat Helmikuusta Huhtikuun alkuun.
VastaaPoistaEilen oli valkoista ja vedin fillarilla melkein kolmesti lipat, sentään säästyin! Ja osan matkasta menin suosiolla metrolla. Vieläki on vaaleahkoa ja räntää ripeksii taivaan täydeltä, pieninä hiutaleina... Tänään fillaritiet eivät olleet enää yhtä hasardeja, mutta kasvoihin lätkiytyvät räntäräiskäleet ja rekan roiskauttama suihku ajoivat jälleen metron hyvän palvelun pariin kotimatkalla. Nastarenkaat pitäis jostain keksiä O_O
VastaaPoista