keskiviikko, 13. tammikuuta 2010

Verta, hikeä ja T-paitoja

Tänään TV2:lla alkaa neliosainen dokumenttisarja Verta, hikeä ja T-paitoja, jossa kuusi tavallisen trendikästä brittinuorta lähtee Intiaan ottamaan selvää, kuinka heidän muotivaatteensa tehdään. En tiedä sarjasta laadusta mitään, mutta aihe kiinnostaa. Itse pukeudun aina kun vain mahdollista farkkuihin ja T-paitaan, eli kahteen ympäristön kannalta todella ongelmalliseen vaatteeseen. Sen jälkeen kun vähän opin ymmärtämään todellisuutta puuvillavaatteiden taustalla vähensin uusien vaatteiden ostamista noin 90%. Määrä vaihtui laatuun. Tavallinen puuvilla luomupuuvillaan.

Moni ostaa kaupasta kiltisti luomutomaatteja, mutta elää samalla vaatteiden kertakäyttökulttuuria. Olisikin hyvä muistaa, että:

- Puuvilla on kaikkein saastuttavin viljelykasvi sillä sen viljelyssä käytetään kaikkein eniten eläinten ja ihmisten terveydelle haitallisia myrkkyjä.

- Kolmea ihmiselle haitallisinta hyönteismyrkkyä (aldicarb, parathion, and methamidopho) käytetään yleisesti puuvillan valmistuksessa.

- Yhteen T-paitaan vaadittavan puuvillan kasvattamiseen tarvitaan noin 150 grammaa keinotekoista lannoitetta.

- Puuvillan kasvatuksessa käytettävät keinotekoiset typpilannoitteet ovat ympäristölle kaikkein haitallisimpia.

- On laskettu, että 65 prosenttia puuvillasta päätyy ravintoketjuumme, joko suoraan tai eläinten kautta.

- Ylimääräiset puuvillaroskat ja siemenet käytetään eläintenrehuksi ja muun muassa Brasiliassa lehmänmaidosta on löydetty kemikaalijäämiä.

- Puuvillaa kasvatetaan pääasiassa kehittyvissä maissa, koska siellä työvoima on halpaa ja myrkkyjen käyttö on sallitumpaa. Nämä maat joutuvat sitten kantamaan kaikki tuotannosta johtuvat ympäristö- ja terveysongelmat.

- Puuvillan viljelyssä käytetään 25 prosenttia kaikista hyönteismyrkyistä ja 10 prosenttia torjunta-aineista.

- Yli miljardi kiloa keinotekoista lannoitetta ruiskutettiin maailman puuvillapelloille vuonna 2000. Seitsemän niistä viidestätoista torjunta-aineesta, joita käytetään puuvillaan kasvatuksessa on todettu karsinogeenisiksi.

- Yli 20 000 ihmistä kuolee vuosittain torjunta-ainemyrkytykseen.

- Yhden puuvillakilon kasvattamiseen tarvitaan jopa 20 000 litraa vettä. Puuvilla onkin suuri vaikuttaja puhtaan veden puutteeseen monessa maassa.

Cotton - environmental disaster & lethal pesticides



Jos oikeasti välittää ympäröivästä maailmastaan niin kannattaa pysyä kaukana vaatteiden kertakäyttökulttuurista, ostaa eettisiä, ekologisia ja kestäviä laatuvaatteita. Nykyinen touhu on järjetöntä ja kestämätöntä.
Lähettänyt klo 10.11
Tunnisteet:

12 kommenttia:

  1. Täytynee kurkata dokkari!

    t. T-paitakulttuurin orja.
    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistäsi! Ehdottomasti katson ja houkuttelen perheen nuorison myös TV:n ääreen.
    VastaaPoista
  3. Ups, ensinnakin, blogisi on ihan ykkonen listallani. Ihanaa, kun saa uuden nakokulman mietityttaviin asioihin. Ja mahtavaa, kun joku herattelee todellisuuteen.

    Tulin juuri kotiin, hain kaupasta luomupahkinoita ja muita herkkuja ja matkalla nappasin mukaani puuvillapaidan. Siis kolme puuvillapaitaa. Oops, olen kaksinaismoralisti. En edes tarvitse paitoja, haluaisin, kylla, mutta en t-a-r-v-i-t-s-e. Vien ne huomenna takaisin.

    Puuvillan suosio perustunee sen kaytto-ominaisuuksiin, itse ainakin tykkaan tosi paljon. Luonnonmateriaali, ei hiosta, hengittaa, kestaa kulutusta. Harmi, etta luomukamaa on niin vahan. Viela suurempi harmi on koko muotiteollisuus, joka usuttaa ostamaan koko ajan uutta. Itse en edes ole aariesimerkki, mutta moni ei voi elaa ilman viimeisinta villitysta.

    Taytynee katsoa dokkari. Hei vaan!
    VastaaPoista
  4. Lioness: Itse olen aika T-paitakulttuurin orja kuten Jussikin sanoi olevansa. Ja puuvillaahan ne aina ovat. Vasta viimeiset 2-3 vuotta olen ihan tosissani miettinyt kuluttamistani, toki olen luonnosta ja ympäristöstä aina välittänyt.

    Itsekin tykkään puuvillasta materiaalina, ja kuulostaahan se myös luonnolliselta vaikka puuvillavaatteessa todennäköiseti on myrkkyjä jopa muovivaatetta enemmän. Puuvillassa kun luomun ja ei-luomun ero on vielä isompi, koska peltoja voi myrkyttää ihan surutta. Eihän sitä kukaan syö. Paitsi tietty eläimet. Ja lopulta me. Se vain kiertää eläinten ja vesistöjen kautta.

    Puuvillassa sinänsä ei ole mitään vikaa. Vikaa on tuotantotavoissa ja vielä enemmän muotiteollisuudessa.

    Sen lisäksi, että noita puuvillavaatteita ja peltoja myrkytetään niin muistelen, että jonkun dokumentin mukaan esimerkiksi farkkupari matkustaa keskimäärin 2-3 kertaa maailman ympäri ennenkuin päätyy kuluttajalle. Jos yhden ympäristöteon haluaa tehdä, niin kaikkein paras olis lopettaa vaatteiden ostaminen kertakäyttökamana.

    Kannattaa ostaa laatua ja luomua.
    VastaaPoista
  5. Oisko vinkkejä mistä noita ns. parempia vaatteita voisi lähteä etsimään? Esim PK-seutu.
    VastaaPoista
  6. Entä sitten ne työolosuhteet? Puuvilla voi olla ekoa, mutta kuka ja missä oloissa ne on valmistanut? Pitäisikö (puuvilla)vaatteen olla myös reilun kaupan vaate, ja onko sellaisia miten saatavilla. Paljon on mietittävää ja enemmän pitäisi saada tietää, ennen kuin ostopäätöksen tekee.
    VastaaPoista
  7. Hei Oranki, mita olet mielta bambusta raaka-aineena?
    VastaaPoista
  8. Anonyymi: Mielestäni tärkeintä vaatteiden ostamisessa on se, että ostaa järkevästi myös mitä tulee määrään eikä vain laatuun. Vaikka ostaisikin ympäristön kannalta huonon vaihtoehdon, niin on kuitenkin parempi jos ostaa vain yhden mahdollisimman laadukkaan kuin viisi huonolaatuista, joita käyttää vain pari kertaa.

    Itse en ole paras neuvomaan, että mistä kannattaa ostaa sillä ostan vaatteita niin vähän. Sen olen huomannut, että luomu T-paidat ainakin ovat huomattavasti laadukkaampia ja kestävät paljon kauemmin.

    Täällä kuitenkin jotain:

    http://www.eettinenkuluttaja.net/Vaatekaupat

    Itse kun olen näitä farkku ja T-paita -miehiä, niin niitä löytää suhteellisen helpostikin. Ainakin JC:ltä, Stokkalta ja Carlingsista olen luomuvaatteita ostanut. Toki olen ulkomailtakin tilannut.

    Lioness: En voi sanoa tietäväni tarpeeksi bambusta, että uskaltaisin sanoa mitään ehdotonta mielipidettä. Sen olen joskus lukenut, että bambun kasvattaminen on melko ympäristäystävällistä ja huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin puuvillan, mutta bambukuidun valmistamiseen tarvitaan paljon ja voimakkaita kemikaaleja, eli itse tuotantoprosessi ei ole kovin ekologinen. Kumpi sitten on kokonaisuutena parempi. En tiedä. Luulisin, että luomupuuvilla on bambua parempi vaihtoehto.
    VastaaPoista
  9. Pellon pientareella: Vaatteiden valmistus ja niiden ekologisuus ja eetisyys herättävät vielä enemmän kysymyksiä kuin ruoantuotanto. Sanoisin, että kaikkein tärkeintä on oikeasti miettiä tarvitseeko sitä vaatetta vai ei vai ryntääkö kaupoissa shoppailemassa ainoastaan markkinointiviestien aivopesun ja riittämättömyyden tunteen seurauksena.

    Jos oikeasti kokee jotain tarvitsevansa, niin yrittää tehdä parhaimman mahdollisen valinnan. Itse pyrin aina ottamaan huomioon sekä ekologisuuden, että eettisyyden. Tietenkin itselläkin ego ja huono itsetunto, joskus vievät järjestä ja ekologisuudesta voiton.
    VastaaPoista
  10. Juu, toki mietin tarvitsenko. Vaatteita en osta juuri lainkaan ja nyt olen ompelukoneen ja saumurin oston jälkeen pyrkinyt itse ompelemaan vaatteita ym., ja mahdollisimman paljon kierrätetystä materiaalista. Enemmän minulla kulutus kohdistuu käyttötavaraan kuten lumikenkiin, suksiin, paljasjalkatossuihin, GPS-laitteeseen, kameroihin... Ja niistäkin voisi taatusti osan jättää pois.

    Kommentillani ajattelin sitä, että on vähän ahdistavaakin, kun ei saa tietoa tuotteista; miten olla varma, että tuote on eettisesti valmistettu ekon lisäksi. MInulla on nauhalla tuo dokumentti, en ole sitä vielä katsonut.
    VastaaPoista
  11. Pellon pientareella: Tarkoitus ei ollut kritisoida mitenkään sun kulutustottumuksia :) Lähinnä vain usein ärsyttää se, että kulutusta sinänsä ei kyseenalaisteta. Nyt kun ekologisuus on buumia niin pitää edelleen ostaa, ostaa ja ostaa. Pitää vaan ostaa ekologista. Kaikkein ekologisinta olisi kuitenkin kulutuksen vähentäminen.

    Onhan se vaikeaa kun kaikkea tietoa ei ole saatavilla, sama koskee niin ruokaa kuin tavaroitakin. Tärkeää on mielestäni kuitenkin se, että ainakin miettii ja kyseenalaistaa ostopäätöksiään. Täydellistä valintaa voi tuskin koskaan tehdä, mutta kannattaa yrittää tehdä edes parempia valintoja.
    VastaaPoista
  12. Juu, en mä ottanutkaan sitä kritiikkinä eli ei ole mitenkään herne nenässä ;). Kunhan kertoilin. Ja mä kulutan tosiaan turhaan joissain asioissa, vaikken vaatteita.
    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)