Tässä tutkimuksessa kartoitettiin neljän bushmannin ja kahden valkoisen miehen genomi.Tutkitut bushmannit ovat eri puolilta Kalaharin autiomaata ja heimonsa vanhimpia, iältään noin 80-vuotiaita. 80-vuotiaan !Gubin genomi osoittautui näistä erikoisimmaksi ja kaikkein vanhimmaksi. Bushmannit ovat vuosituhansia eläneet eristyksissä muusta maailmasta ja Kalaharin alueen eri heimot ovat myös tavanneet vain harvoin.
Näistä bushmanneista meidän kaikkien geeniperimä on peräisin. !Gubi on kuitenkin tämä pitkän ketjun viimeisimpiä lenkkejä, sillä nuoret bushmannit ovat kontaktissa ympäröivään maailmaan ja geenit tulevat sekoittumaan. Myös bushmanninen elämäntapa on pysynyt melko samanlaisena tuhansia, ellei satojatuhansia vuosia. Miehet metsästävät eläimiä ruoaksi ja naiset keräävät muun muassa meloneja, toukkia ja sieniä.
Eri alueilla elävien ihmisten genomin jonkinasteinen kartoitaminen selvittää ihmiskunnan historiaa mutta on hyödyksi myös sairauksien geneettisen taustan ymmärtämisessä. Esimerkiksi geenimuunnos joka eurooppalaisilla merkitsee kohonnutta riskiä sairastua tiettyyn tautiin, saattaa aivan erilaisissa oloissa elävillä olla tarpeen hengissä selviytymiseksi.
Fyysisesti vaativaan elämäntapaan liittyviä geenimuunnoksia löytyi bushmanneilta useita. Neljällä tutkituista oli molemmilta vanhemmilta perittynä vahvaan luustoon liittyvä muunnos ja kolmella miehellä samoin molemmilta vanhemmilta saatu hyppy- ja juoksuvoimaan liittyvä geenimuunnos. Bushmanneilla oli karvaan fenolin tunnistamiseen tarvittava geenimuunnos, joka on tarpeen kuivasta autiomaasta ruokaa etsittäessä myrkyllisten kasvien välttämiseksi. Heillä oli myös veden poistumista hidastavia ja rasvan säilyttämistä edistäviä geenimuunnoksia jotka ovat hyödyksi karuissa oloissa.
Lähteet: YLE, Nature, Hufvudstadsbladet
0 kommenttia:
Lähetä kommentti