On ehkä turhan toiveikasta ajatella, että kulutuskulttuuri on oikeasti tiensä päässä kun katselee kuvitteellisten tarpeidensa ja mieleen istutettujen halujensa perässä marssivia ihmismuurahaisia. Yksittäistä ihmistä ei pitäisi syyllistää vaan vika on kulttuurissa joka on tehnyt kuluttamisesta tavoiteltavaa ja hienoa. Toisaalta me itse olemme tämän kulttuurin rakentaneet. Esimerkiksi virtuaalimaailma on täynnä blogeja joissa ihmiset esittelevät ostoksiaan, tuntevat niistä ylpeyttä. Yleensä niistä paistaa aina vahvana esiin sana "minä" ja varsinkin "minun". Edelleen tavara nostaa ihmisen arvoa muiden silmissä, vaikka se ajatus onkin jotenkin niin vanhanaikainen. Sitä haluaisi uskoa, että ei kai tämä voi olla enää mahdollista. Ei nyt kun meillä on kaikki tämät tieto ja tiedämme mihin tämä kulttuuri johtaa.
Worldwatch-instituutin vuosiraportti latelee jälleen madonluvut länsimaalaiselle kulutuskulttuurille. Kulttuuria on muutettava tai romahdus tulee. Kuten Worldwatchin Maailman tila 2010 -projektin johtaja, tutkija Erik Assadourian sanoo niin mitä pidempään jatkamme, sitä korkeammalta tipahdamme. Täytyy vain toivoa, että jäljellä on edes jotain mille tipahtaa. Jos olisimme rationaalinen laji, työskentelisimme nyt kovasti suunnitellaksemme tuotteita kestävimmiksi. Ihminen on kuitenkin osoittautumassa yhtä rationaaliseksi lajiksi kun suurin osa muistakin. Elintila kulutetaan niin loppuun, että lopulta jäljelle ei jää enää mitään.
Assadourian osoittaa syyttävällä sormella myös satojen miljardien markkinointibisnestä. Hänen mielestään mainokset ovat omiaan tyhmentämään ihmisiä, tekemään meistä impulssien perässä juoksevia kuluttajia. Suuri osa ei varmasti edes tiedä, että miksi ostavat ja kuluttavat. Siitä on tullut eräänlainen automaatio, jossa ajattelu on kiellettyä. Elämästä on tullut kuvitteellisen minän koristelemista kertakäyttötavaroilla.
Kulutuskulttuurissa kasvaneelle kuluttaminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Länsimaissa on edetty niin pitkälle, että moni tuntee paremmin tuotelogot ja mainoslauseet kuin tavalliset luonnonvaraiset eläimet tai kasvit.
- Elämme rajallisten luonnonvarojen planeetalla. Jos jatkamme niiden ammentamista nykyistä tahtia, nakerramme niiden ekosysteemien elinmahdollisuuksia, joista ihmiset itse ovat riippuvaisia.
Worldwatchin raportissa arvioidaan, että maapallo ei kykenisi elättämään koko nykyistä väestöään edes sillä tulotasolla, joka vastaa jordanialaisten tai thaimaalaisten nykyistä keskituloa.
Kovaa vauhtia me siis sahaamme omaa oksaamme. Assadourian mukaan planeetta on nyt Pääsiäissaarten tiellä. Saaria asuttaneiden rapanuiden yhteisö romahti, kun he tuhlasivat surutta saarten luonnonvaroja. Materiaalit menivät muiden muassa kuuluihin patsaisiin.
Vastakkainenkin malli on olemassa. Tyynellämerellä sijaitsevan Tikopian saaren asukkaat tekivät radikaaleja muutoksia, kun he huomasivat ekosysteemin kärsivän elämäntavastaan. Väestönkasvu pantiin kuriin perhesuunnittelun avulla. Ruokavaliota rukattiin, ja sikojen kasvatuksesta luovuttiin kokonaan luonnonvarojen säästämiseksi. Worldwatchin raportin mukaan Tikopianin väestö säästyi mullistuksilta ja kukoistaa edelleen.
Tähän yhteyteen sopii "vanha", mutta edelleen ajankohtainen Story of Stuff.
Lähteet: STT, Worldwatch
10 kommenttia: