keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Nykykäsitys ravinnon rasvoista

Viralliset ravintosuositukset suosittelevat edelleen rasvan ja erityisesti tyydyttyneiden rasvahappojen välttämistä, vaikka tieteessä kelkka on kääntynyt jo aikoja sitten. Käsitys tyydyttyneiden rasvahappojen haitallisuudesta ja monityydyttymättömien rasvahappojen edullisuudesta sydänterveyteen luotiin 1950-luvulla valikoidun tilasto-otoksen perusteelle. Tästä reilut 50 vuotta kestäneestä rasvan pelosta on kiittäminen amerikkalaista tutkijaa Ancel Keyesia. Tutkimuksen taustoista voi lukea enemmän vaikka Good Calories, Bad Calories -kirjasta.

Rasvahypoteesia on pyritty osoittamaan oikeaksi sadoissa vuosisadan loppupuolella tehdyissä tutkimuksissa siinä onnistumatta. Kuitenkin vanhoista uskomuksista pidetään kiinni. Ravintosuositukset eivät aikoihin ole enää perustuneet tieteeseen vaan enemmänkin politiikkaan ja vanhoihin uskomuksiin.

Kehittyvä Elintarvike -lehdessä professori Kari Salminen kirjoittaa nykykäsityksestä ravinnon rasvoista. Artikkeli on loistava ja suosittelen sen lukemista jos saatte lehden jostain käsiinne. Salminen kirjoittaa, että hiljattain on julkaistu kolme merkittävää, yhteensä satoja tutkimuksia kattavaa yhteenvetoa, ns. meta-analyysia rasvahappojen ja sydänterveyden välisistä suhteista. Näistä tutkimuksista on ollut keskustelua blogimaailmassa, mutta valtamediassa niistä on jostain syystä vaiettu lähes täysin.

Pohjoismainen ravitsemussuositus on kartoittanut rasvan kulutusta ja sen yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Suomessa kulutettiin toiseksi vähiten tyydyttyneitä rasvahappoja. Suomessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on kuitenkin vertailumaista suurin. Transfair-tutkimuksessa verrattiin rasvan kulutusta ja veren rasva-arvoja kahdeksassa Euroopan maassa. Eurooppalaisessa vertailussa kokonaisrasvan, tyydyttyneiden tai monityydyttämättömien rasvahappojen kulutusmäärät eivät mitenkään korreloidu veren rasva-arvoihin tai CHD-kuolleisuuteen.

Salminen kirjoittaa, että karkeaan rasvahappoluokitteluun perustuvalla rasvahypoteesilla ei ole tieteellisiä perusteita. Tyydyttyneillä tai monityydyttämöttämillä rasvahapoilla ei ryhminä ole yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Siten tyydyttyneiden rasvahappojen jatkuva korvaaminen monityydyttämättömillä rasvahapoilla saattaa johtaa, ellei ole jo johtanut ennalta-arvaamattomiin seurauksiin. Salminen kysyykin, että onko P/S -suhteen kasvattamisella ja samanaikaisesti suositellulla hiilihydraattikuorman lisäämisellä ollut vaikutusta diabeteksen ja lihavuuden voimakkaaseen lisääntymiseen?

Tämän kuun alussa Lundin yliopisto kertoi, että voi nostaa veren rasva-arvoja huomattavasti vähemmän kuin kasviöljyt. Silti edelleen suositellaan kasvirasvalevitettä ja kasviöljyä. Viime viikolla Satakunnan Kansassa verisuonikirurgi Taija Somppi sanoi suosittelevansa voita leivän päälle.

- Aivot ovat rasvaa ja soluissa on tyydyttynyttä rasvaa, mutta nyt kun meidät on peloteltu tyydyttyneillä rasvoilla, niin ongelmat ovat lisääntyneet. Allergiat ja suolisto-oireet ovat lisääntyneet, Somppi sanoo.

- Kun ravinnossa on sopivassa suhteessa omega3-rasvahappoja ja tyydyttynyttä rasvaa, niin suolisto- ja allergiaoireet ovat helpottuneet.

Sompin mukaan verisuonitautien riskiä kohottaa se, että ravinnossa on liian vähän omega3-rasvahappoja, antioksidantteja ja liikaa sokeria. Sompin mielestä takavuosien Pohjois-Karjala-projektista tehtiin liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos lienee ainoita, jotka edelleen pitävät tiukasti kiinni rasvahypoteesista. Tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä kehottaa levittämään leivän päälle kasvirasvalevitettä.

Jokainen vetäkööt itse omat johtopäätöksensä, mutta suosittelen katsomaan mitä virallisten suositusten takaa löytyy. Itse en voita enkä rasvaa pelkää, mutta kasvirasvalevitettä en todellakaan suostu syömään.

Lähteet: Kehittyvä Elintarvike, Satakunnan Kansa

3 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus.
    Viime aikoina olen bongaillut välillä hyvääkin uutista ravitsemukseen liittyen. Ehkä se virallinen täysjyväjeesustelu antaa pikkuhiljaa tilaa vaihtoehdoille. Pistetään ihan positiivisuuden nimissä uutisia tähän:

    Iltalehti - Moni sairastaa keliakiaa tietämättään

    Iltalehti - Ei enää hiilaripöhöä

    Iltasanomat - Siis mitä: Voi ehkä terveellisempää kuin oliiviöljy!

    Keventäjät - Rasvakattilassa kuohuu

    VastaaPoista
  2. Morjens, Oranki!

    Erinomainen kirjoitus, vähemmän kiihkoileva kuin esim. Heikkilän Andyllä.

    Eiköhän jossakin vaiheessa joku valtamediakin aiheesta kirjoita. Itse olen alalla duunissa ja yritän vaikuttaa siihen, että ainakin yksi valtamedia nostaa asian esille.

    VastaaPoista
  3. Meidän pikaruokakulttuuri kaatuu liikaa tyydyttyneisiin rasvoihin, minkä takia ne ovat saaneet pahan leiman kylkeensä. Jos yht'äkkiä suurin osa väestöstä käyttäisi lähes pelkästään tyydyttyneitä ja vastaavasti tyydyttämättömiä välteltäisiin, olisi ongelma edelleen sama. Ihminen tulee sairaaksi kuluttaessaan mitä tahansa ruoka-ainetta liian yksipuolisesti ja liikaa.

    VastaaPoista