Jännää miten tietyn biisin kuuleminen voi viedä hetkessä jonkun aikaikkunan läpi nuoruuden vuosiin. Sitä menee ihan normaalisti töihin, mutta löytääkin itsensä 14-vuotiaana skeitin päältä rullaamassa Helsingin katuja. I'm free to do what I want. To be who I choose. Kaikenlaisia valintoja sitä onkin tullut sen jälkeen tehtyä. Sekä enemmän että vähemmän onnistuneita, mutta niinhän se elämässä menee. Mikäänhän ei estä tuntemasta samaa valinnanvapautta myös nyt, vaikka helposti sitä nykymuotistaan ainoastaan haikailee nuoruuden vapauden ja helppouden perään.
These are the words me hear from my grandaddy
Said it's nice to be free, nice to be free
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti