Big Fat Lies

Suomalaista ruokakulttuuria

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on paljon hyvää, mutta vieläkin enemmän asioita, jotka ärsyttävät. Aamulehdessä oli uutinen Saarioisen viime vuoden tuloksesta ja siinä oli lyhyessä jutussa saatu hyvin tiivistettyä monet suomalaista ruokakulttuuria koskevat ongelmat. Tarkoituksena uutisella ei ollut kertoa ongelmista, mutta mitä mieltä te olette näistä:

"Hinnalla on entisetä enemmän merkitystä, kun kuluttaja ruokakaupassa pohtii, mitä tänään syötäisiin."

"Hinnalla on enemmän merkitystä kuin muilla asioilla, sanoo Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä."

"Vaikka hintavetoisuus on kasvanut, välipalatuotteiden kysyntää se ei Mäkelän mukaan koskenut."

"Välipalasyöminen lisääntyy. Se ei ole niin hintaherkkää."

"Saarioisilla uskotaan valmisruualla olevan jatkossakin hyvä tulevaisuus niin Suomessa kuin Baltiassakin."

"Viime syksynä valmistui myös Viron Raplaan uusi valmisruokatehdas, joka on Viron uudenaikaisin elintarvikkeita valmistava tuotantolaitos.

- Haaste on saada virolaiset syömään valmisruokia. Valmisruokakulttuuria ei maassa ole. Saarioisten täytyy luoda sitä, Mäkelä toteaa."

Sori virolaiset. Urbaani oranki -blogi on pahoillaan siitä, että tuomme suomalaista ruokakulttuuria myös sinne. Meillä olisi kyllä metsät täynnä sieniä ja marjoja, mutta niitä me ei tuoteta edes itsellemme.

Ulkomaalaisten superfoodien tilaamista ulkomailta on paljon kritisoitu ja minuakin ärsyttää ilmiö. Mutta jos haluaa syödä kuivattua ja ravinteikasta marjaa, niin onko oikeasti vaihtoehtoja? Kuka myy kuivattua mustikkaa, puolukkaa, karviaista tai mustaherukkaa? Siis ihan pelkkää marjaa, ilman sokeria tai auringonkukkaöljyä. Vaihtaisin gojit koska tahansa laadukkaaseen suomalaiseen marjaan jos sitä vaan suostuttaisiin myymään. Aivan varmasti sitä jostain saa, mutta ei sen löytäminen helppoa ole. Marjajauheita kyllä löytyy ja niitä myös käytän, mutta niistäkin mehu on puristettu yleensä pois ennen kuivatusta, joten nekään eivät ole huippulaatua.

Toivottavasti voisimme oppia arvostamaan omia raaka-aineitamme. Oppisimme tekemään niistä laadukasta ruokaa. Ei tarvitsisi tilata marjoja maailmalta ja samalla voisimme lopettaa roskaruoan viemisen maailmalle.

Tarkastelussa MuchoBurger

Tänään töihin mennessä huomasin, että Hesburger oli taas vallannut bussipysäkit. Uutuustuotteina ovat tällä viikolla Macho- ja Mucho -burgerit. Lähinnä hymähdin näitä typeriä nimiä ja mainosta, jossa nämä hampurilaiset kanan ja lehmän kuvilla varustettuina yrittivät näyttää niin luonnollisilta. Suoraan ranchilta todennäköisesti tulevat. Kiinnostuin kuitenkin sen verran, että päätin katsoa Hesburgerin nettisivuilta, että mistä tämä MuchoBurger oikein muodostuu.

Ensin lyhyt versio:

Jättisämpylän välissä tomaattia, pekonia, 95 g maissikuorrutettua kanaa, salaattia ja fajitamajoneesia.

Sehän kuulostaa luonnolliselta ja maukkaalta. Melkein terveelliseltäkin. Kanaa, sämpylää, tomaattia, salaattia, pekonia ja majoneesia. No entä sitten kun avataan tuoteselostetta vähän enemmän:

Sämpylä: vehnäjauho, vesi, sokeri, rypsiöljy, hiiva, seesamsiemen, suola (1,2 %), gluteeni, emulgointiaine E472e, E481, säilöntä- aine E282.
Maissikanapihvi 95g: Broilerin liha (58 %), vesi, 15 % cornflak (maissijauho, sokeri, suola, mallasuute soijalesitiini), vehnäjauho, kasviöljy, suola, stabilointiaineet: difosfaatti, trifosfaatti, polyfosfaatti, soija, muunneltu vehnätärkkelys, glukoosisiirappmausteita, dekstroosi, hiivauute, aromit, maltodekstriini, rosmariiniuute.
Fajitamajo 700g: rypsiöljy, pastöroitu munamassa, säilötty paprika-kurkkuseos, tomaattipyrchilitahna, vesi, mausteseos, aromi- vahvenne (E621), (sisältää selleriä ja fenkolia), hydrolysoitu maissitärk- kelys, habanerojauhe, mausteet (mm. valkosipuli, sipuli, paprika, juustokumina, cayenne, oregano), hiivauute), tabasco, etikka. Suolapitoisuus 0,9 %.
Paistoöljy: Rapsiöljy 80 %, palmuöljy 20 % (tuotettu kestävän kehityksen periaatteella), vaahtoamisenestoaine E900.
Pihvitomaatti: tomaatti.
Salaatti: jäävuorisalaatti.
Pekoni: sianliha, vesi, suola (2.0 %), happamuudensäätöaine E325, tärkkelyssiirappi, hapettumisenestoaine E301, stabilointiaineet E450, E451 ja E452, säilöntäaine E250.

Menee jo vähän hankalaksi. Kevyesti yli 50 eri ainesosaa, joista suuri osaa kuulostaa oudolta tai on muuten vaan koodattu numeroiksi. Auttaakseni hampurilaisen syöjää voisin lyhyesti selittää, että mitä nämä jotkut ainesosat oikein ovat. Jokainen voi sitten itse miettiä onko tämä se ruoka jota haluaa syödä.

E472e - Rasvahappojen mono- ja diglyseridien viinihappoesterit, emulgointi- ja stabilointiaine. Emulgointiaineet lisäävät leivän sisuksen pehmeyttä ja parantavat säilymistä.

E481 - Natriumstearoyyli-2-laktylaatti. Emulgointi- ja stabilointiaine. Synteettisesti maito- ja steariinihaposta.

E282 - Kalsiumpropionaatti. Säilöntäaine, tehokas hometta vastaan. Propionihapon suola.

Näillä siis sämpylä pysyy pehmeänä, säilyy, eikä homehdu. Näiden avulla sämpylän ei tarvitse olla tuore. Aika paljon oli Hesburger itsekin kirjoittanut näitä ainesosia väärin, ymmärrettävää sillä ovathan ne vaikeita. Olen niistä muutaman korjannut.
Entä sitten maissikanapihvi.

Difosfaatti, Trifosfaatti ja Polyfosfaatti - Stabilointiaineita. Valmistetaan fosforihaposta. Stabilointiaineet sitovat ruoan ainesosat yhteen, kiinteyttävät koostumusta ja parantavat suolan- ja nesteensitomiskykyä. Stabilointiaineita käytetään myös suolaveden lisäämiseen suomalaisiin lihavalmisteisiin, jolloin lihatuotteen paino keinotekoisesti nousee ja lihapitoisuus laskee.

Maltodekstriini - Maltodekstriini on hyvin nopeaa tärkkelystä, joka valmistetaan tärkkelyspitoisista kasviksista esimerkiksi perunasta tai maissista hydrolyysin avulla.

Majoneesista löytyykin sitten se suuri pahis E621 , eli natriumglutamaatti. Siitä enemmän infoa linkkiä kilkkaamalla.

Paistoöljystä löytyy vaahtoamisenestoaine E900, eli dimetyylipolysiloksaani. Tätä käytetään myös muun muassa silikonirasvoissa ja myös silikonirinnoissa. Suojaa öljyä hapettumiselta.

Pekoni sisältää muun muassa näitä:

E325 - Natriumlaktaatti. Happamuudensäätöaine.

E301 - Natriumaskorbaatti. Hapettumisenestoaine.

E450, E451 ja E452 ovat koodit myös maissikanapihvistä löytyvät difosfaatti, trifosfaatti ja polyfosfaatti.

E250 - Natriumnitriitti. Salpietarin valmistuksesta. Säilöntäaine, ruokamyrkytysbakteerien kasvun estoon.

Onko tämä sitten ruokaa?

Euficin mukaan ruoan määritelmä on seuraava:

"Food" (or "foodstuff") means any substance or product, whether processed, partially processed or unprocessed, intended to be, or reasonably expected to be ingested by humans.


Hmm, kai tämä täyttää määritelmän. Luonnolliseksi ruoaksi tätä en kuitenkaan menisi kutsumaan.

Jamie Oliver käy kuumana

Performance over aesthetics -blogissa oli linkki Jamie Oliverin TEDtalkiin. Puheessa on todella paljon asiaa ja suosittelen todella sen katsomista kokonaan, vaikka se yli 20 minuuttia kestääkin. Luento koskee Jenkkien ruokakultturia ja sen ongelmia, mutta Suomessa ongelmat ovat pitkälti samoja. Toivottavasti täällä ei tarvitsisi mennä yhtä pitkälle vaan oppisimme vähän aikaisemmin. Tässä Jamie Oliver saarnaa oikean ruoan puolesta:



Ruoka on kaiken perusta. Se on viimeinen asia mistä pitäisi säästää. Ruokakulttuuria pitäisi opettaa sekä kouluissa että kodeissa. Raaka-aineita pitäisi arvostaa ja ennen kaikkea ne pitäisi tuntea. Niitä pitäisi myös käyttää. Prosessoidut valmisruoat ja pikaruoat pitäisi nopeasti jättää historiaan. Laadukas ja tuore ruoka on perusta jolle terveys rakennetaan. Terveellinen ruokavalio ei ole sitä, että maito ja jogurtit ovat rasvattomia ja voin tilalla tarjotaan Keijua.

Terveellisinä itseään mainostavat valmisruokatuotteet ovat melkein poikkeuksetta prosessoitua roskaa täynnä lisäaineita ja lisättyä sokeria. Jos joku tuote mainostaa itseään "rasvattomana" niin jätä se hyllyyn. Luonnollinen ruoka kunniaan. Opetelkaa kokkaamaan ja arvostakaa laadukkaita raaka-aineita, jos jo osaatte niin opettakaa muita. Monet lapset eivät enää edes tunnista raaka-aineita, vihanneksia ja kasviksia. Ei ihme, että kokkaaminen ei kiinnosta, eikä raaka-aineita arvosteta jos ruokavalio muodostuu pizzoista, hampurilaisista ja kalapuikoista.

Elämme tuhansien "laihdustuotteiden", dieettien ja kalorinlaskennan maailmassa. Huono ruokavalio aiheuttaa suuren osan terveysongelmistamme. Oireita korjaamme lääkkeillä ja yritämme laihtua ihmekeinojen avulla. Ratkaisu ei löydy lisäaineilla kyllästetyistä kevyttuotteista, ei rasvattomista jogurteista, ei pillereistä, ei lääkkeistä. Ratkaisu löytyy oikeasta ruoasta. Oikea ruoka on tuoretta, oikeassa ruoassa on myös rasvaa.

Allekirjoitan Jamie Oliverin toiveen maailman muuttamiseksi ja yritän kantaa myös oman korteni kekoon:

"I wish for your help to create a strong, sustainable movement to educate every child about food, inspire families to cook again and empower people everywhere to fight obesity."

Pahoittelen tätä saarnaa, mutta välillä kiukuttaa. Aikuiset tunkekoot suuhunsa mitä haluavat, mutta lapset ansaitsevat parempaa. Nyt kun Helsingissä kouluihin tulee kasvisruokapäivä, niin pitäisi samalla keskustella kouluruoan laadusta myös laajemmin. Kouluruoka on viimeinen kohde josta pitäisi säästää. Se jos joku on investointi tulevaisuuteen joka maksaa itsensä takaisin.

Kulutuskulttuuri on tiensä päässä

On ehkä turhan toiveikasta ajatella, että kulutuskulttuuri on oikeasti tiensä päässä kun katselee kuvitteellisten tarpeidensa ja mieleen istutettujen halujensa perässä marssivia ihmismuurahaisia. Yksittäistä ihmistä ei pitäisi syyllistää vaan vika on kulttuurissa joka on tehnyt kuluttamisesta tavoiteltavaa ja hienoa. Toisaalta me itse olemme tämän kulttuurin rakentaneet. Esimerkiksi virtuaalimaailma on täynnä blogeja joissa ihmiset esittelevät ostoksiaan, tuntevat niistä ylpeyttä. Yleensä niistä paistaa aina vahvana esiin sana "minä" ja varsinkin "minun". Edelleen tavara nostaa ihmisen arvoa muiden silmissä, vaikka se ajatus onkin jotenkin niin vanhanaikainen. Sitä haluaisi uskoa, että ei kai tämä voi olla enää mahdollista. Ei nyt kun meillä on kaikki tämät tieto ja tiedämme mihin tämä kulttuuri johtaa.

Worldwatch-instituutin vuosiraportti latelee jälleen madonluvut länsimaalaiselle kulutuskulttuurille. Kulttuuria on muutettava tai romahdus tulee. Kuten Worldwatchin Maailman tila 2010 -projektin johtaja, tutkija Erik Assadourian sanoo niin mitä pidempään jatkamme, sitä korkeammalta tipahdamme. Täytyy vain toivoa, että jäljellä on edes jotain mille tipahtaa. Jos olisimme rationaalinen laji, työskentelisimme nyt kovasti suunnitellaksemme tuotteita kestävimmiksi. Ihminen on kuitenkin osoittautumassa yhtä rationaaliseksi lajiksi kun suurin osa muistakin. Elintila kulutetaan niin loppuun, että lopulta jäljelle ei jää enää mitään.

Assadourian osoittaa syyttävällä sormella myös satojen miljardien markkinointibisnestä. Hänen mielestään mainokset ovat omiaan tyhmentämään ihmisiä, tekemään meistä impulssien perässä juoksevia kuluttajia. Suuri osa ei varmasti edes tiedä, että miksi ostavat ja kuluttavat. Siitä on tullut eräänlainen automaatio, jossa ajattelu on kiellettyä. Elämästä on tullut kuvitteellisen minän koristelemista kertakäyttötavaroilla.

Kulutuskulttuurissa kasvaneelle kuluttaminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Länsimaissa on edetty niin pitkälle, että moni tuntee paremmin tuotelogot ja mainoslauseet kuin tavalliset luonnonvaraiset eläimet tai kasvit.

- Elämme rajallisten luonnonvarojen planeetalla. Jos jatkamme niiden ammentamista nykyistä tahtia, nakerramme niiden ekosysteemien elinmahdollisuuksia, joista ihmiset itse ovat riippuvaisia.

Worldwatchin raportissa arvioidaan, että maapallo ei kykenisi elättämään koko nykyistä väestöään edes sillä tulotasolla, joka vastaa jordanialaisten tai thaimaalaisten nykyistä keskituloa.

Kovaa vauhtia me siis sahaamme omaa oksaamme. Assadourian mukaan planeetta on nyt Pääsiäissaarten tiellä. Saaria asuttaneiden rapanuiden yhteisö romahti, kun he tuhlasivat surutta saarten luonnonvaroja. Materiaalit menivät muiden muassa kuuluihin patsaisiin.

Vastakkainenkin malli on olemassa. Tyynellämerellä sijaitsevan Tikopian saaren asukkaat tekivät radikaaleja muutoksia, kun he huomasivat ekosysteemin kärsivän elämäntavastaan. Väestönkasvu pantiin kuriin perhesuunnittelun avulla. Ruokavaliota rukattiin, ja sikojen kasvatuksesta luovuttiin kokonaan luonnonvarojen säästämiseksi. Worldwatchin raportin mukaan Tikopianin väestö säästyi mullistuksilta ja kukoistaa edelleen.

Tähän yhteyteen sopii "vanha", mutta edelleen ajankohtainen Story of Stuff.



Lähteet: STT, Worldwatch

Huikeaa keskustelua kasvisruokapäivästä

Helsingin kouluihin tulee kasvisruokapäivä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vihreiden aloitteen kokouksessaan äänin 47–35. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kasvisruokapäivän jo maanantaina äänin 13–1.

Itse en reagoinut tähän päätökseen oikein mitenkään, vaikka pidänkin sitä hyvänä, että tarjotaan monipuolista ja mahdollisimman ympäristöystävällistä ruokaa. Keskustelu jonka päätös on herättänyt on kuitenkin ihan huikeaa. Ihan käsittämätöntä miten ihmiset ovat vetäneet herneen, tai joissain tapauksissa vähintään T-luupihivin nenäänsä. Joidenkin keskustelijoiden kommenttien perusteella voisi kuvitella, että lapsia ja nuoria kohtaa nyt nälkäkuolema kun joutuvat ihan kasvisruokaa syömään. Huh-huh.

Kun itse olin vielä koulussa niin ei ollut olemassa mitään virallista kasvisruokapäivää, mutta kyllä joka viikko oli tarjolla pinaattilettuja, kasvisrisottoa, kaalikeittoa, pinaattikeittoa, puuroa tai jotain muuta kasvisruokaa. Kyllä, nämä ihan tavalliset kouluruoat ovat sitä pelottavaa kasvisruokaa, joka nyt uhkaa koululaisia. Eihän sitä itse koululaisena edes ajatellut syövänsä kasvisruokaa kun noita söi. Sitä vaan söi ruokaa, joskus se oli hyvää ja joskus ei. Joskus se piti nälkää hyvin ja joskus taas huonosti. Ja kyllä, suurin osa piti enemmän pinaattiletuista kuin veri- tai maksaletuista.

Tietääkseni minustakin on kuitenkin tullut ihan terve aikuinen ja lapsenakin olin todennäköisesti terveempi kuin suurin osa nykylapsista. Oikeasti tässä kasvisruokapäivässä on kyse YHDESTÄ ateriasta. Ateriasta, johon nyt panostetaan luultavasti enemmän kuin noihin "tavallisiin" kasvisruokiin. Yksi ateria niistä paristakymmenestä, joita lapset ja nuoret syövät viikossa. Ei koulu ole ennenkään ollut mikään ala carte -ravintola jonka listoilta voi valita juuri sen ruoan, joka sattuu huvittamaan.

Hyvä vaan jos lapset oppivat syömään monipuolisesti ja ajattelemaan myös ympäristöä. Meidän vanhemman sukupolven nettikeskustelun taso ainakin osoittaa sen, että omaan napaan putkinäöllä tuijottavia on ihan liikaa. Ei tehdä seuraavasta sukupolvesta samanlaista.

Kouluruokakeskustelu pitäisi mielummin ohjata keskusteluun ruoan laadusta, eikä siihen, että onko lautasella oleva ruoka kävellyt neljällä jalallla vai seissyt juuret tukevasti mullassa. Ruoan laatu on ongelma, kasvisruokapäivä ei todellakaan.

!Gubi on maailman vanhin

Tänään Nature-lehdessä julkaistaan tutkimusraportti, joka toteaa, että maailman vanhin tunnettu genomi on Namibialaisella bushmannilla. Uusi tutkimus on merkittävä askel koko maailman ihmisten perimän kartoittamisessa. Aikaisemmat genomikartoitukset ovat keskittyneet pääosin eurooppalaisten ja eurooppalaistaustaisten ihmisten tutkimiseen. Myös länsiafrikkalaisten ja itäaasialaisten genomista on tehty jonkin verran kartoituksia.

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin neljän bushmannin ja kahden valkoisen miehen genomi.Tutkitut bushmannit ovat eri puolilta Kalaharin autiomaata ja heimonsa vanhimpia, iältään noin 80-vuotiaita. 80-vuotiaan !Gubin genomi osoittautui näistä erikoisimmaksi ja kaikkein vanhimmaksi. Bushmannit ovat vuosituhansia eläneet eristyksissä muusta maailmasta ja Kalaharin alueen eri heimot ovat myös tavanneet vain harvoin.

Näistä bushmanneista meidän kaikkien geeniperimä on peräisin. !Gubi on kuitenkin tämä pitkän ketjun viimeisimpiä lenkkejä, sillä nuoret bushmannit ovat kontaktissa ympäröivään maailmaan ja geenit tulevat sekoittumaan. Myös bushmanninen elämäntapa on pysynyt melko samanlaisena tuhansia, ellei satojatuhansia vuosia. Miehet metsästävät eläimiä ruoaksi ja naiset keräävät muun muassa meloneja, toukkia ja sieniä.

Eri alueilla elävien ihmisten genomin jonkinasteinen kartoitaminen selvittää ihmiskunnan historiaa mutta on hyödyksi myös sairauksien geneettisen taustan ymmärtämisessä. Esimerkiksi geenimuunnos joka eurooppalaisilla merkitsee kohonnutta riskiä sairastua tiettyyn tautiin, saattaa aivan erilaisissa oloissa elävillä olla tarpeen hengissä selviytymiseksi.

 

              Kuva: www.thekalaharibushmensupport.com

Fyysisesti vaativaan elämäntapaan liittyviä geenimuunnoksia löytyi bushmanneilta useita. Neljällä tutkituista oli molemmilta vanhemmilta perittynä vahvaan luustoon liittyvä muunnos ja kolmella miehellä samoin molemmilta vanhemmilta saatu hyppy- ja juoksuvoimaan liittyvä geenimuunnos. Bushmanneilla oli karvaan fenolin tunnistamiseen tarvittava geenimuunnos, joka on tarpeen kuivasta autiomaasta ruokaa etsittäessä myrkyllisten kasvien välttämiseksi. Heillä oli myös veden poistumista hidastavia ja rasvan säilyttämistä edistäviä geenimuunnoksia jotka ovat hyödyksi karuissa oloissa.

Lähteet: YLE, Nature, Hufvudstadsbladet

Kissaa ruoaksi?

Tänään kuulin radiosta, että italialainen tv-kokki hyllytettiin, koska paikallisessa Kokkisodassa hän neuvoi kuinka tehdä ruokaa kissasta. Tämä on järkyttänyt ihmisiä ja aktivisteja Italiassa. Ei ole oikein minuakaan jättänyt tämä uutinen rauhaan. Eniten on oikeastaan vaivannut se, että miksi tämä uutinen järkyttää?

Itse olen jakanut asuntoni monen rakkaan kissan kanssa, mutta ei se sinänsä ole syynä siihen, että ajatus kissasta ruokana saa voimaan pahoin. Uskoisin, että suurin syy järkytykseen on se, että tällainen uutinen pakottaa kohtaamaan oman pahuuden. Uskon, että moni tästäkin uutisesta järkyttynyt kuitenkin syö muita eläimiä. Esimerkiksi sika on vähintään yhtä fiksu kuin kissa, siat ovat myös yhtä suuria persoonallisuuksia. Sika on kuitenkin eristetty elinympäristöstämme niin, että emme kohtaa itse eläintä muuten kuin palasina kaupan tiskillä.

Kun kuulemme sanan kissa, niin kaikki osaavat yhdistää sen heti tiettyyn eläimeen. Eläimeen joka herättää tunteita. Sika on vain sika. Se on meille kasvottomampi. Se, että joku kehtaa puhua kissan syömisestä pakottaa meidät ajattelemaan lihaa jonain elävänä, persoonallisena. Lihakimpale saa kasvot. Sisimmissään tiedämme, että kissan ja sian erottaa lähinnä se, että koska sialla on enemmän lihaa luittensa ympärillä niin se on saanut ihmiseltä alhaisemman roolin elämän arpajaisissa. Ja sitähän emme halua ajatella. Sitä, että ne eläimet siellä kaupan tiskillä ja lautasella kotona eivät eroa mitenkään siitä rakkaasta lemmikistä.

Sen takia tällaiset tv-kokit on hiljennettävä.

Kenkiä ja mainoksia

Luin äsken Juoksentelua paljain varpain -blogissa postauksen, jossa puhuttiin Asicisin juoksukengistä, jotka mukautuvat naisen kuukautiskierron mukaan. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa, mutta jostain syystä näistä tulee aina mieleen leffa Idiocracy ja Brawndo.



Skechers ei pistä kyllä paljon huonommaksi:

Anna elämän liikuttaa

Parin vuoden tauon jälkeen sairastin ihan kunnon flunssan viikonloppuna. Kun viettää kolme päivää putkeen sohvalla maaten, niin alkaa todella taas kaipaamaan liikkumista. Mietin myös sitä, että kuinka järjetöntä se on, että nyky-yhteiskunnassa liikkuminen yritetään kaikin mahdollisin tavoin eliminoida arkielämästä. Kaiken on oltava helppoa ja kaikki täytyy voida tehdä istuen tai mieluiten vähintään puolimakuulla. Miksi liikkumisesta on tullut meille vihollinen? Se auttaa meitä pysymään terveenä, pidentää elinikäämme, tuottaa mielihyvää ja kaiken lisäksi oma moottorimme on hyötysuhteeltaankin yksi kaikkein tehokkaimmista.

Koska normaali päivä muodostuu siitä, että ensin makoilee sängyssä, istahtaa aamiaispöydän ääreen, istuu autossa tai bussissa, että pääsee töihin tai kouluun istumaan, josta taas kulkuvälineessä istuen matkustaa kaupan kautta kotiin istumaan ja makoilemaan niin yritämme korvata tämän menemällä neljän seinän sisälle hyppimään ja hikoilemaan tunniksi joka toinen päivä. It doesn't make any sense.

Monen elämästä puuttuu täysin se mitä kutsun luonnolliseksi liikkumiseksi. Elämä on istumista ja makoilua, jota sitten paikataan kuntoilulla ja urheilulla. Näissä kahdessa ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Itse rakastan urheilemista, mutta sitäkin tärkeämpänä pidän luonnollista liikkumista. Kuten Frank Forencich sanoo, niin kuntoilu on erikoistunutta, liikkuminen on monipuolista, kuntoilu on valmiiksi suunniteltua, liikkuminen on intuitiivista, kuntoilu on mekaanista, mutta liikkuminen luovaa.

Hikoilua ja hengästymistä tarvitaan jos haluamme kehittyä fyysisesti, mutta liikkumista on monenlaista. Kaiken liikkumisen ei tarvitse olla raskasta, mutta myös raskas liikkuminen voi olla hauskaa. Tarvitsemme haasteita ja kehitymme mukavuusalueemme ulkopuolella. Sen sijaan, että teemme kaikkemme välttääksemme liikkumista ja yritämme päästä jokaisesta askareesta tai paikasta toiseen siirtymisestä mahdollisimman helpolla, niin voimme alkaa etsimään mahdollisuuksia liikkumiseen.

Kaikki on kiinni suhtautumisesta liikkumiseen. Se kun ei ole mikään paha asia, vaikka meidät siihen ajatteluun yritetäänkin aivopestä. Etsi mahdollisuuksia liikkumiseen kotona, töissä tai kaupassa. Puhumattakaan työmatkoista tai vapaa-ajasta. Tavaroita on kiva nostella. Elämässä on enemmän läsnä kun liikkuu kävellen tai pyöräillen. Auto ja bussi ovat akvaariota, jotka eristävät ulkomaailmasta. Kauppakassien kantaminen lähikaupasta on sekin liikkumista. Ole opportunisti, tutki, ole utelias. Älä etsi oikopolkua vaan näköalareittiä. Mahdollisuuksia liikkumiseen on kaikkialla. Etsivä löytää.

Ei kiitos puhelinluettelolle

Jokavuotinen vitsaus ja turhake eli puhelinluettelo kolahti eilen taas postiluukusta. Olin ihan varma, että olin kieltäytynyt ottamasta osaa tähän paperin ja puun haaskaukseen, mutta ilmeisesti se olikin Eniro, eikä Fonecta johon olin ollut yhteydessä. Ei kun suoraan vaan paperiroskikseen nämäkin tiileskivet. Kiva kun näitä tulee vielä tuplana. Harmi että "Ei mainoksia" -tarrasta ovessa ei ole näiden pysäyttäjäksi, kuten ei myöskään pizzerioiden ruokalistojen.

Ei puhelinluetteloja, eikä pizzoja tähän talouteen kiitos!

Koska näitä nyt ilmeisesti Helsingissä jaetaan parhaillaan, niin ajattelin informoida, että tämän turhakkeen kolahtamisen postiluukusta voi kuitenkin estää. Tai ainakin yrittää estää.

Fonectan sivujen mukaan:

"Puhelinluettelo on virallisiin tiedotteisiin rinnastettava hyödyllinen tietolähde. Siksi Puhelinluettelo jaetaan myös niihin postinjättöpisteisiin, joissa on ”Ei mainoksia” -merkintä. Jos postilaatikossa tai -luukussa on ”Ei Puhelinluetteloa” -merkintä, ei Fonectan Puhelinluetteloa jaeta kyseiseen postinjättöpisteeseen."

"Fonecta tarjoaa myös mahdollisuuden peruuttaa Puhelinluettelo suurimmilla jakelualueilla eli Helsingin Seudun ja Pirkanmaan puhelinluetteloalueilla. Vuoden 2011 Puhelinluettelon jakelun voi näillä alueilla peruuttaa täyttämällä alla oleva lomake 30.11.2011 mennessä. Muualla Suomessa Puhelinluettelon vastaanottamisesta voi kieltäytyä ”Ei Puhelinluetteloa”
-ilmoituksella laatikossa tai ovessa."

Lomake puhelinluettelon peruuttamiseen ensi vuodeksi löytyy täältä.

Sixpack fitness superfood -treeni

Marko Suomi esittelee blogissaan maailman kovimman sexy hot MMA sixpack fitness superfood -treenin. Tähän treeniin uskon minäkin. Helppoa ja halpaa.

Tässä Markon resepti:

- monipuolista liikuntaa useimpina päivinä viikossa

- 7h unta vähintään per yö

- suhteellisen säännölliset elämäntavat mutta ei mitään supertiukkaa munkin tai nunnan elämää

- sopivasti laadukasta ravintoa

- ulkoilua

Hyvää tässä treenissä on se, että se ihan oikeasti toimii. Kuten Marko kirjoittaa niin ainoa ongelma on kuitenkin siinä, että tämä treeni ei ole tippaakaan seksikäs. Se ei myy, se ei ole cool, se ei ole trendikäs. Tässä ei keksitä mitään uutta, ei olla ajan hermolla, ei kuvitella olevamme edelläkävijöitä. Tässä on vaikea lokeroida itseään superfoodistiksi, bikramjoogiksi tai zumbaajaksi. Tämä treeni ei perustu uusimpiin tutkimustuloksiin, mutta ei myöskään 5000 vuotta vanhoihin tiibetiläisiin luolamaalauksiin. Tämä ei ole eksoottinen treeni eikä sillä luvata sixpackia kahdessa viikossa.

"Miten saan tuota tekemällä ja varsinkin siitä puhumalla rispektiä kahvipöydässä ja actionia firman pikkujouluissa? Tuohan on ihan tavallista perustekemistä! Tuossa ei myöskään ole hirveästi mitään detaileja, ei uusimpia tutkimuksia tai johonkin salaliittoteoriaan perustuvaa ääriliikkeen ruokareseptiä, jota hallitus on yrittänyt tahallaan pitää piilossa."

Toinen ongelma, mielestäni on myöskin se, että vaikka tämä on simppeliä ja halpaa niin tämä vaatii vähän työtä ja sitoutumista. Hyi! Missä on valmiiksi pureskeltu ratkaisu?

Haluaisin olla kahvipöydän kingi pelkästään makaamalla piikkimatollani syömässä gojia zumba-dvd:n pyöriessä taustalla.

Liimaamalla hyvä pihvi

Eilisessä Aamulehdessä oli juttu trombiinista, eli aineesta, joka toimii kuin liima. Aineen avulla voi yhdistää useita lihanpaloja yhdeksi herkkupaistiksi tai -pihviksi. Trombiini on entsyymiä, jota erotetaan lehmän tai sian verestä. EU antaa aikaisintaan toukokuussa myyntiluvan amerikkalaisyrityksen tuotteelle. Trombiini-liiman avulla lihan jalostamo voi kerätä ruhon halpoja paloja ja tehdä niistä kalliin ja houkuttelevan näköisiä lihatuotteita.

Eli suomeksi sanottuna ihan puhdasta kusetusta, luonnotonta touhua, mutta varmasti hyvää bisnestä. Halvalla voi myydä kallista ja huonolaatuista. Niinhän se elintarviketeollisuus toimii.

Samantyyppistä menetelmää käytetään Suomessa jo nyt. Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitosta kertoo, että siivutettuja täyslihatuotteta yhdistetään usein erikokoisista paloista käyttämällä fosfaatteja ja lisäaineita liimana. Ylitarkastaja Taina Rautio Evirasta sanoo, että ruoan ja kasvien ehostaminen on tulevaisuuden bisnestä, jonka tutkimukseen käytetään paljon voimavaroja.

Pitäisiköhän niitä voimavaroja mielummin käyttää laadukkaan ja ravinteikkaan ruoan tuottamiseen?

Entsyymien avulla esimerkiksi kaalinlehden reikä voidaan paikata tai pihvi yhdistellä. En ymmärrä miksi ruoasta on väkisin tehtävä muovisen näköistä, muovisen makuista ja myös ravintoainesisällöltään muovia. Ollaanko me oikeasti niin vieraantuneita luonnosta, että kaalissa ei saa olla reikää ja tomaatin on säilyttävä ikuisesti. Jos ruoassa on ravinteita niin se kelpaa myös muille, jos se on muovia niin jopa bakteerit ja homeet jättävät sen rauhaan. Muoviruoalla kun ei ole elävälle organismille yhtään mitään annettavaa.

Näillä näkymin trombiinia saisi käyttää vain siinä tapauksessa, että pakkaukseen tulee siitä tarkka merkintä. Taina Rautio sanoo, ettei trombiinista ole terveyshaittoja, koska se koostuu veren luonnollisista ainesosista.

Itse aion kyllä olla ostamatta yhtään liimapihviä.

Vibram FiveFingers - ostajan opas

Harvaan tuotteeseen uskon niin paljon, että jaksan jatkuvasti mainostaa. Vibram FiveFingerseista olen kuitenkin kirjoittanut niin paljon ja usein, että joku varmaan kuvittelee minun niitä myyväni tai olevani jotenkin firmaan sidoksissa. Näin ei kuitenkaan ole. Uskoni minimalistisiin kenkiin on vaan niin kova, että niitä tulee usein mainostettua. Kun puhun paljasjalkajuoksusta niin tulee usein mainostettua juuri FiveFingerseja, koska niistä minulla on niin positiivisia kokemuksia. Feelmaxeja minulla ei ole, eli siksi niistä en ole juurikaan kirjoittanut. Tämän takia on välillä myöskin vaikea suositella eri valmistajia tai malleja. Itse kun haluan mainostaa ainoastaan tuotteita, joista on omakohtaista kokemusta.

Jos olisin päässyt testaamaan kaikkia eri Feelmaxin ja FiveFingersin malleja, niin kirjoittaisin varmasti yksityiskohtaisempia arvosteluja ja vertailuja, niin paljon kysymyksiä näistä olen saanut. Tänään löysin melko hyvän FiveFingersien ostajan oppaan Birthday shoes -sivustolta. Jos miettii FiveFingersien ostamista, niin oppaasta löytyy vastaukset varmasti moneen kysymykseen.

Choose Not To Fall

iHerbista taas asiaa

iHerbin ennestäänkin käsittämättömän halvat toimitusmaksut ovat taas laskeneet sikäli, että normaalia neljän dollarin toimitusmaksua ei sitäkään peritä jos tilaus ylittää 60 dollaria. Ihan käsittämättömän halpaa on nyt laadukkaiden lisäravinteiden, superfoodien sekä hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden tilaaminen Suomeen. Vaikka itse en oikein pidä tästä superfoodhehkutuksesta mikä Suomessa nyt on valloillaan, niin se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että monet tuotteet ovat ihan oikeasti hyviä. Kaikkeen hypeen ei kuitenkaan kannata uskoa.

Motivaatiota, uskomuksia ja sitoutumista

On ollut nyt vähän hiljaisempaa blogiin kirjoittelun suhteen viime päivinä. Toisaalta olisi kyllä ollut asiaa ja motivaatiotakin kirjoittaa, mutta jotenkin on ollut pieni epävarmuus siitä, että tiedänkö ihan oikeasti mistä puhun. Se mistä saarnaan, niin onko se tietoa ja faktaa, vai ainoastaan omia uskomuksiani? Jos ja kun ne ovat omia uskomuksiani, niin pitääkö niistä kirjoittaa muille? Erehtyykö joku luulemaan näitä faktoiksi? Voinko osaltani työntää jonkun väärälle polulle?

Tämä valtava tiedon hamstraaminen välillä sekoittaa, eikä tiedä mikä on totta ja mikä ei. Kuitenkin nämä kaikki kirjat, tutkimukset ja videot myös vahvistavat omaa näkemystä kunhan niistä oppii poimimaan itselle toimivia juttuja. Niistä muodostuu kuitenkin oma näkemys, oma usko johonkin, ei ehdoton totuus.

"Use only that which works, and take it from any place you can find it."
— Bruce Lee

Oma näkemys liikunnan ja terveyden suhteen on tällä hetkellä melko vahvalla pohjalla, vaikkakin jatkuvassa muutoksessa. Muutokset eivät kuitenkaan ole olleet enää kovinkaan radikaaleja, lähinnä näkemys syventyy, laajenee, joitain asioita putoaa pois ja uusia tulee tilalle. Olen löytänyt omia gurujani ja usko omaan asiaan on vahvistunut.

"Practice what you preach"
- American Proverb

Toki muutenkin koitan elää niin miten saarnaan, eli se mitä puhun liikunnasta ja ravinnosta ei ole vain papukaijana muiden sanojen toistoja vaan kokemuksia omasta elämästäni. Nyt aion kuitenkin ainakin seuraavat puoli vuotta sitoutua yhä enemmän tähän elämäntapaan. Syödä ja liikkua juuri niin miten itselle tulee paras olo ja millä uskon saavuttavani parhaan suorituskyvyn. En aseta tavoitteita, puolen vuoden päässä ei ole maalia odottamassa. Aion sitoutua muurin rakentamiseen tiili kerrallaan, asettaa jokaisen tiilen niin hyvin kuin suinkin pystyn. Puolen vuoden päästä sitten näen millaisen muurin olen saanut aikaiseksi.

“People often say that motivation doesn't last. Well, neither does bathing - that's why we recommend it daily.”
- Zig Ziglar

Olen nyt noin kuukauden treenannut kovaa ja todella nauttinut siitä. En muista koska olen näin paljon nauttinut harjoittelusta viimeksi. Tärkeintä on pitää harjoittelu mielekkäänä ja monipuolisena. Löytää motivaatiota joka päivä. Toki olen aina liikkunut paljon, mutta nyt kuntoilu on muuttumassa taas urheilua muistuttavaksi. Ehkä se on tämä ikäkin. Kokeillaan saako vanhan miehen vielä kuntoon. Haluan myös nähdä kuinka hyvin uskomukseni toimivat käytännössä. On niin helppo aina puhua ja kirjoittaa, mutta asioiden toteuttaminen vaatii sitoutumista ja työtä.

Jos ja kun homma toimii, niin uskon, että jatkossa on blogillani myös lisää annettavaa.