lauantai 17. syyskuuta 2011

Yksinkertaista liikkumista

Liikkuminen on yksi ensimmäisistä asioista joita opimme lapsena. Kaikki lähtee uteliaisuudesta, kokeilunhalusta ja tarpeesta. On noustava seisomaan, että näkisi paremmin, liikuttava paikasta A paikkaan B, ryömittävä, juostava, hypättävä. Kaikki tämä on meissä luonnostaan ja liikkuminen on tärkeässä osassa kehityskulkuamme. Mitä vanhemmiksi tulemme niin unohdamme kuitenkin miten liikkua ja teemme siitä ihan liian vaikeaa. Ehkä syynä ovat naistenlehdet, ehkä nykymaailman monimutkaisuus tai se että meidät on pakotettu istujiksi ja irti luonnollisesta ympäristöstä.

Kun sitten päädymme harrastamaan niin se on jotain muusta elämästä irrallaan olevaa, ohjattua ja ohjelmoitua. Jotain mikä vaatii suurta asiantuntemusta jo pelkästään varusteiden hankkimiseen. Kuvittelemme, että liikkuminen on jotain hankalaa emmekä muista, että se on ensimmäisiä asioita joita elämässämme opimme. Lajimme on elämä itsessään ja maailma meidän kuntosali. Kun riisuu kaiken turhan niin jäljelle jää olennainen. Se millä ei myydä naistenlehtiä, kirjoja tai harjoitusohjelmia, mutta se millä saadaan tuloksia.

Meidän on vain löydettävä uudestaan ne haasteet jotka esi-isämme kohtasivat ja jotka lapsena opettivat meidät liikkumaan. Ei, meidän ei tarvitse juosta leijonia pakoon ja ruoankin saamme kaupasta. Osaamme myöskin jo seisoa, emmekä ehkä enää kehtaa kontata ja ryömiä vaikka se hyvää harjoitusta edelleen olisikin. Mitä kuitenkin voimme tehdä on nostaa painavia esineitä, juosta välillä kuin henkemme edestä, liikkua paikasta toiseen kävellen, uskaltaa olla uteliaita ja muistaa myös leikkiä.

Liikkuminen on vetämistä, työntämistä, kykkäämistä, roikkumista ja kantamista. Jos et tee näistä jotain, niin lisää se elämääsi tai treeniohjelmaasi.

Use it or lose it.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti