Mitä enemmän opiskelen ravintoa ja terveyttä, niin sitä vähemmän tuntuu, että haluan ottaa osaa keskusteluun aiheesta. Tällä hetkellä opiskelen Health Coachiksi, jotta voisin ihan sertifioidusti neuvoa ihmisiä miten elää terveellisesti. Mutta kun se keskustelu on vaan niin väsyttävää. Ei niinkään se kasvotusten tapahtuva keskustelu ihmisten kanssa vaan se loputon julkinen väittely ja kivien heittely poteroista. En ole juurikaan viime aikoina lehtiä lukenut, mutta on ollut mahdotonta välttää lööppejä muun muassa karppaamisesta. Ilmiselvästi karppaamisessa on kaksi vaihtoehtoa:
A) Siihen kuolee
B) Sen avulla saavuttaa täydellisen terveyden ja onnen
En ymmärrä tätä kauheaa tarvetta olla niin ehdottoman oikeassa ja nähdä kaikki muu niin ehdottoman vääränä. Oli sitten kyseessä karppaaminen, veganismi, paleo tai vaikka viralliset ravintosuositukset. Mihin unohtuu kokonaisuus. Ei voi tarkastella vain yhtä osaa elämästä ja kuvitella näkevänsä siinä totuuden. Kyllä karppaamiseen kuolee. Kaikkeen kuolee. Ei elämästä selviä hengissä ne sanovat.
Lisäravinteiden käyttökin on vaarallista, silti ne myös parantavat tauteja. Suklaata ei pitäisi syödä, paitsi että pitää sillä se on superfood. Ja punaviini se vasta terveellistä onkin, paitsi että alkoholi on myrkky. Laatu anyone? Kokonaisuus? Ei elämää voi pilkkoa miljooniin pieniin palasiin ja vetää niistä yleistäviä johtopäätöksiä. Mitkä ovat henkilökohtaiset tarpeet? Mikä tekee onnelliseksi? Onko onnellisuus terveellisempää kuin parsakaali? Onko gojimarja kiinalaisten myrkyttämä vaarallinen ympäristönpilaaja vai auttaako se elämään 252-vuotiaaksi? Saako gojimarjasta enää edes puhua vai onko se "so last season"? Ei hajuakaan.
Itsekin olen kirjoitellu paljon paleosta ja puhunut muun muassa pätkäpaaston puolesta, mutta en ala väittämään, että ne ovat se ainoita oikeita tapoja elää. Itselleni hyviä juttuja, kyllä. Kaikilla parhaita juttuja, ei tietenkään. Karppaamisesta olen sitä mieltä, että se riippuu ihan siitä miten sen tekee. Jos karppaa syömällä Karppisia ja natriumglutamaatilla kyllästettyjä makkaroita niin en suosittele. Jos taas lautaselle päätyy runsaasti kasviksia ja laadukkaita eläintuotteita niin mahtavaa. Itse uskon, että ruokavaliot jotka saavat ihmiset jättämään prosessoidun roskan hyllyyn ja ostamaan luonnollista ruokaa ovat keskimäärin ihmiselle hyvästä, lokeroi sen sitten miten tahansa.

Komppaan, ehdottomasti! Hyvin samatyyppisiä ajatuksia on risteillyt omassa mielessäni, miksi pitää tarttua johonkin yhteen asiaan tai tutkimustulokseen ja alkaa vääntämään siitä kättä maailmanlaajuisesti? Itse poimin ideoita, asioita, ajatuksia, reseptejä ja vinkkejä ja luon niistä itselleni sopivan kokonaisuuden. Jokainen ihminen maapallolla on yksilö, siksi yksilöllä täytyy myös olla yksilölliset elämäntavat. Noin, sainpas sanottua ;)
VastaaPoistaEhkä asiallisin juttu, mihin olen törmännyt vähään aikaan. Ite kelaan just samoin.
VastaaPoistaKyllä kai se on nämä Egot, jotka ravinto ja hyvinvointiksekusteluissakin jylläävät. Pakko saada olla oikeassa ja päteä. Todellakin hyvä postaus!
VastaaPoistaMahtava kirjotus! Ja varsinkin toi kysymys: Onko onnellisuus terveellisempää kuin parsakaali? Siinäpä pohdittavaa.. Ite mietin kanssa juuri viikonloppuna näitä että kun tekis mieli punaviiniä ja sen pitäis olla ihan terveellistäkin kohtuudella, mutta kun siinä on niitä alkoholihiilareita... Itse olen löytänyt hyvän olon siitä, etten syö yhtään viljaa. Kylläisyyden niistä ruoista, jotka eivät juuri sisällä hiilihydraatteja. Jätin hiilarit siksi, että pääsen sokerikierteestä ja muista mieliteoista eroon, ja siihen se toimi minulla ainakin ihan täydellisesti. En kuitenkaan aio elämässäni kieltäytyä täysin sellaisista asioista, joita kovasti joskus kuitenkin tekee mieli, kuten karkit, suklaa, pizza, joku herkkuruoka ravintolassa, tai jos joskus tekee mieli elää vaarallisesti/laiskasti. Kyllä me johonkin kuollaan kaikki, ja onhan se sitten surullista, jos on joutunut jotenkin "kärvistelemään" koko elämänsä ja mietit sitä sitten siellä sairasvuoteella :| Ei kiitos.
VastaaPoistaHyvä postaus! Tieto lisää tuskaa, on joutunut toteamaan. Ei kukaan taida mistään mitään tietää varmaksi, joten paras mittari taitaa olla se, että "onko sinulla hyvä olla?". Jos ruuasta ei tule energinen olo tai se vaikuttaa vatsaan ikävästi, tai jos on jotain muita jatkuvia ongelmia (mielenterveys, iho-ongelmat, verenpaine, mieliteot....), niin on maailman helpoin keino koittaa vaikuttaa oloonsa muuttamalla ruokailutottumuksiaan. Lääkkeitä en syö ennenkö olen jotain muuta keinoa testannut, jos on olemassa edes joku joka sanoo että tämä voisi toimia.
Nimimerkillä Verenpaine pidettävä alle 120/80 koko loppuikä.
Tästä on tykättävä! On aivan turha väitellä ääripäiden kesken, missä on kultainen keskitie? Ja kuten sanoit niin tuskinpa on yhtä ja samaa "oikeaa" joka sopii kaikille.
VastaaPoistahyvin sanottu.
VastaaPoistaJuuri tuollaisia ajatuksia itsekkin pyörittelen. Hyvin sanottu: " ruokavaliot jotka saavat ihmiset jättämään prosessoidun roskan hyllyyn ja ostamaan luonnollista ruokaa on keskimäärin ihmiselle hyvästä"
VastaaPoista-Helinä
Täällähän puhutaan asiaa :)
VastaaPoistaOlipa raikas. "Laatu anyone" ehdottomasti paras kohta. :-)
VastaaPoistaJoulua,
Kukka