Hyvinvointia joogan ja meditoinnin avulla

Nykymaailma on monella tapaa kiireinen ja erityisesti nuoret ihmiset elävät digitalisaation myötä jatkuvassa informaatiotulvassa. Lisäksi olemme älylaitteiden kanssa jatkuvasti yhteydessä muihin ihmisiin ja omalla tavallamme saavutettavissa ympäri vuorokauden. Moni saattaa kokea tämän informaation määrän uuvuttavana ja omaan arkeen onkin hyvä saada pieniä taukoja ympäröivästä maailmasta.

Jooga ja meditaatio vievät keskittymisen omaan sisimpään

Jooga ja meditaatio ovat erinomaisia lajeja niille, jotka haluavat liikuntaa harrastaessaan yhdistää fyysisen ja henkisen harjoituksen. Meditaatio kuuluu usein osana joogan loppurentoutukseen, mutta sitä voi harrastaa myös itsenäisesti tai ennen joogaa.

Jooga tulee Sanskritin sanasta yuj, joka tarkoittaa yhtenäisyyttä tai yhdistymistä. Harjoituksessa pyritäänkin mahdollisimman kattavasti yhdistämään henkinen ja fyysinen puoli, ja suorittamaan liikkeet tehokkaan hengityksen tukemana. Hengitys onkin olennainen osa harjoitusta ja osa joogasta voi olla pelkkiä hengitysharjoituksia ilman varsinaisia liikesarjoja.

Joogassa pyritään saavuttamaan eräänlainen tietoisuus ja objektiivisuus oman kehon tapahtumia kohtaan. Jokainen liike suoritetaan niin, että se on ennen kaikkea itselle hyödyllinen, eikä omaa suoritusta vertailla muihin. Tarkoitus on siis aina toimia omalla tasollaan, itseään haastaen ja niin. että harjoituksesta saa irti mahdollisimman paljon ja sen verran kuin itse kokee tarvitsevansa.

Meditaatio on usein enemmän henkinen kuin fyysinen harjoitus, mutta siihen voi osaltaan kuulua erilaisia hengityksen ohessa tehtäviä liikesarjoja. Meditaatiossa voi olla erilaisia tavoitteita, mutta yleisesti voidaan ajatella sen olevan harjoitus, jossa lisätään tietoisuutta. Henkilö voi meditoidessaan keskittyä tiettyyn päämäärään, tai vain yrittää antaa ajatustensa virrata vapaasti ja pyrkiä tiedostamaan omia tuntemuksiaan.

Joogan ja meditaation terveyshyödyt

Joogalla ja meditaatiolla on useita terveyshyötyjä. Jooga on fyysisenä harjoituksena erinomainen, sillä se tukee muita liikuntalajeja, kehittää tasapainoa, liikkuvuutta ja lihasvoimaa. Koska siinä ei ole valmiita ohjenuoria tai esimerkiksi toistojen ennalta sovittua määrää, voi jokainen tehdä juuri sen verran kuin itsestä hyvältä tuntuu.

Joogan harrastajat kertovat usein myös oman stressinsä vähenevän harrastuksen myötä ja erityisesti pidempään harrastaneet oppivat hallitsemaan ja käsittelemään stressiin liittyviä tuntemuksia ja hyväksymään ne. Kun päästää irti tarpeesta kontrolloida, voi saavuttaa aivan uudenlaisia hyötyjä ja ajatusmaailma kehittyy ja muuttuu.

Joogassa tehdään myös paljon harjoituksia, jossa jalkoja kohotetaan sydämen yläpuolellle, joko selinmakuulla tai seisten. Tämä lisää verenkiertoa ja erityisesti laskimopaluuta, jonka vuoksi veren virtaus kiihtyy myös pienissä verisuonissa. Myös verisuonten kanssa samoja reittejä kulkevat imusuonet kokevat saman vaikutuksen ja imunestekierto ja sitä kautta vastustuskyky tehostuu. Joogan on todettu myös laskevan verenpainetta, mutta kaikkia joogan harjoituksia ei suositella korkeasta verenpaineesta tai silmänpainetaudista kärsiville.

Meditaatio on tehokas pika-apu erityisesti stressiin ja ahdistukseen. Kun pysähtyy hetkeksi ja keskittyy vain itseensä, voi tämä olla riittävä keino hillitä negatiivisia tuntemuksia. Stressi aiheuttaa helposti myös verenpaineen kohoamista, joten meditaation avulla voi laskea omaa verenpainettaan ja vaikutukset voimistuvat erityisesti silloin kun meditaatio on säännöllistä.

Meditaatiolla voi myös lisätä omaa hyvän olon tunnetta ja parantaa unenlaatuaan. Unen parantuessa myös muu elämänlaatu usein paranee ja meditaatiosta voi saada aikaan positiivisen kierteen, jossa monet stressiin liittyvät niin sanotut elintapavaivat vähenevät tai jopa loppuvat kokonaan.